Tarinani


Olen Marko Ilmari. Olen syntynyt Vantaalla vuonna 1986. Nykyään asun taas Vantaalla. Siinä välissä olen kerennyt asua myös Intiassa, Nepalissa, Helsingissä ja Espoossa.

Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten asiat toimivat. Ja edelleen: miten asioiden toimintaa voi kehittää. 

Olen esimerkiksi opiskellut ihmismielen toimintaa jo teini-iästä lähtien. Samoin olen jo lapsesta saakka ollut innoissani, kun saan opettaa jonkin asian jollekulle toiselle.

Jostain syystä en kuitenkaan heti nuoresta pitäen lähtenyt seuraamaan näitä intohimoni kohteita. Koulut käytyäni menin armeijaan. Sen jälkeen opiskelin itseni insinööriksi, ja menin siitä valmistuttuani ihan tavalliseen kiireiseen päivätyöhön.

Oli vuosi 2014 ja olin 27 vuotta. Nähtyäni, mitä kiireinen päivätyö on, päätin ottaa siitä lopputilin. Lähdin kokoamillani säästöillä Intiaan. Halusin ottaa runsaasti aikaa itselleni.

Päätin aluksi olla matkalla vähintään puoli vuotta. Matka kuitenkin venyi yli vuoden mittaiseksi, ja ulottui Nepalin vuorille asti. Matkalla tein päätöksen, että tänne vielä palataan, tien päälle.

Kotiin palasin hyvin rauhallisissa ja rennoissa tunnelmissa. Mutta sitten meninkin taas töihin, koska se tuntui siinä vaiheessa helpoimmalta ratkaisulta.

Oltuani töissä muutaman vuoden tein vihdoin päätöksen ryhtyä yksityisyrittäjäksi. Tie yrittäjyyteen ei kuitenkaan ollut helppo. Kiireisten työpäivien jälkeen ei useinkaan jäänyt energiaa luovalle yritysprojektille.

Edistin tätä projektiani kuitenkin kaikesta huolimatta, myös oman työssäjaksamiseni kustannuksella. Opiskelin itseni sertifioiduksi life coachiksi. Aloin etsimään omaa valmennustyyliäni. Epäonnistuin sen löytämisessä monta kertaa, mutta ajattelin, että minun on noudatettava omaa asennettani: Jos epäonnistut, yritä uudelleen.

Niinpä sitten yritin, kunnes onnistuin. Nykyään elämäni on paremmalla mallilla kuin koskaan aikaisemmin. Asun kodissa, jossa viihdyn, ja toteutan unelmaani muiden auttamisesta.

Tärkeintä on, ettemme pelkää epäonnistumista. On aika avata mielestämme ne ovet, joiden takana unelmamme ovat. Toivon, että voin toimia siinä tukenasi.